Uusi alku?

Syksyisin yleensä innostun kokeilemaan kaikenlaista ja uutta intoa ja puhtia riittää myös niihin entisiin puuhiin, jotka ovat päässeet hieman jäämään. MariaKristiina palaa siis myös blogikuvioihin kesän jälkeen hieman uudistuneena ja Bloggerin betaversion uusia ominaisuuksia testaillen.

Syksyinnostuksen negatiivinen puoli on suuruudenhullut suunnitelmat ja illuusio siitä, että oikeasti ehtisi ja jaksaisi tehdä sen kaiken: saada vuoden aikana molemmat tutkinnot valmiiksi (FM-tutkinto pääaineena englanti on - edelleen - keskeneräistä gradua ja yhtä kurssia vaille valmis, giga-opintoja puuttuu kandista vielä reilut kolmisenkymmentä opintoviikkoa) ja samaan aikaan järjestöillä aktiivisesti kolmen hallituksen jäsenenä (ainejärjestö ja kaksi harrastekerhoa) ja hypätä kaikissa muissakin mahdollisissa opiskelijatapahtumissa, valiokunnissa ja kokouksissa, aloittaa uuden terveellisimmän elämäntavan (ylös, ulos ja lenkille), blogata säännöllisesti ja aikaisempaa laadukkaammin, aloittaa taas ratsastustunnit, jatkaa ahkerasti kesällä aloitettua iirin opiskelua sekä kerrata pari vuotta sitten opetellut italian alkeet (ja oikeastaan se ruostumaan päässyt saksakin olisi kiva saada taas sille tasolle, että sitä voisi johonkin kuvitella käyttävänsäkin ja voisihan sitä kokeilla, josko virosta saisi vuosia sitten suoritetun kielioppipainotteisen johdantokurssin sanakirjan avulla sen verran selvää, että pystyisi lukemaan jonkin kirjan viroksi, kun niitä löytyy kaupunginkirjastosta), selvitellä oman yrityksen perustamiseen ja starttirahamahdollisuuksiin liittyviä byrokratian kiemuroita sekä kehitellä liike-ideaa ja mahdollisesti ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi joskus keväällä, opetella sellaisiakin työelämässä vaadittavia ohjelmistoja ja tekniikoita, jotka eivät kursseilla tule tutuiksi sekä seurata työpaikkailmoituksia aktiivisesti.

Todellisuus tulee varsin todennäköisesti olemaan jälleen jokseenkin tämä: Haen kirjastosta ison kasan "gradumateriaalia" ja kosken niihin lähinnä siirtäessäni kirjoja pinosta toiseen. Kirjoitan graduun viisi uutta virkettä, muokkaan kymmentä ja poistan viisitoista kelvottomina räpellyksinä. Huomaan, etten ole tehnyt sen ainoan puuttuvan kurssin eteen mitään pari päivää ennen lukupäiväkirjan deadlinea kävellessäni laitoksen ilmoitustaulun ohi. Lintsaan "turhilta" luennoilta, koska a)ne menevät keskenään päällekkäin b)minulla on joku kokous tai muu tärkeä juttu samaan aikaan c)on flunssainen olo d)unohdun koneen ääreen e)en jaksaisi herätä aikaisin f) ilma on tavallistakin kurjempi. Hyvässä lykyssä saan harjoitustyön tehtyä viime tingassa ja/tai luen tenttiin edellisenä iltana, jos olen onnistunut hankkimaan tarvittavan kirjallisuuden ajoissa - on ihme, miten usein tuollakin tyylillä pääsee kurssista läpi ja saa joskus jopa varsin kelvollisen arvosanan - ja jos huonosti käy, niin eikun ensi vuonna uusi yritys. Vähintään puolet kiinnostavista tapahtumista menee ohitse, koska a)on jotain muuta tärkeää samaan aikaan b)muistan/huomaan koko jutun vasta seuraavana päivänä c)ei vaan jaksa lähteä mihinkään d)unohdun koneen ääreen. Käyn lenkillä pari kertaa syksyllä, mutta sitten se jotenkin jää. Käyn luentotauolla kaakaolla kampuksen kahvilassa enkä voi vastustaa kiusausta vaan otan myös leivoksen, tulen illalla nälkäisenä kaupan kautta kotiin ja ostan jotain valmisruokaa sekä herkkuja. Bloggaan jotain tyhmää keskimäärin kerran kuussa. Ratsastustunnit jäävät, kun ei liukkailla keleillä ja pimeinä talvi-iltoina jaksaisi polkea tallille (ja sitä paitsi pyörästä puhkeaa takakumi, eikä sitä ehdi/muista vaihdattaa).