Hääsuunnitelmia ja haamupäivityksiä

Piipahdin eilen matkan varrella siskon luona Seinäjoella palatessani Turusta Vaasaan. Piti sitten kävellä morsiuspukuliikkeen ikkunan ohi - sisälle sovittamaan ei sentään vielä raahattu - ja katsastaa Tiimarin askartelutilpehöörivalikoimaa. Onneksi sisko sentään ilmoittautui samalla vapaaehtoiseksi kutsukorttien askartelijaksi, sillä itse en tosiaankaan ole mikään askarteluihminen. Muutenkin keskustelu pyöri kovasti kihlajaisten ja häiden valmistelun ympärillä.

Olen nimittäin tässä hiljattain mennyt suostumaan kosintaan. Kyllähän minä haluan viettää loppuelämäni juuri Panun kanssa - ja ihan mielellään avioliitossa. Onhan tuota asiaa myös ihan mukava juhlia yhdessä lähimpien ihmisten kanssa. Mutta mitenköhän sitä oikein selviäisi järjissään kaiken tämän häähössötyksen keskellä? Ettei muuttuisi itse jonkinlaiseksi bridezillaksi - hirviömorsiammeksi, jolle päivä prinsessana ja yhden juhlatilaisuuden täydellinen onnistuminen muodustuvat elämän tärkeimmäksi asiaksi. Ehkä on parasta, ettei ainakaan lueskele liikaa kaikenlaisia hääfoorumeita: sivutolkulla teemaväripähkäilyjä, kihla- ja vihkisormusvertailuja, askarteluvinkkejä, perinteiset vs. "oman näköiset" häät -väittelyitä jne.

Lisäsin sivupalkkiin linkit luokituksiin, joten siitä nuo haamupäivitykset.

Jonotuksen problematiikkaa

Mietin hiljattain jonottamisen sääntöjä jouduttuani hieman töykeäsävyisen kommentin kohteeksi palattuani kahvilassa takaisin omalla paikalleni jonossa haettuani vichy-pullon kylmäkaapista, joka sijaitsee kahvilan perällä paikassa, josta sitä ei voi napata jonoon siirtyessään tai jonottaessaan - toisin kuin muut kyseisen kahvilan tuotteet, jotka on sijoitettu kätevästi reitin varrelle. Päästin kyseisen kommentoijan edelleni, koska en jaksanut ryhtyä riitelemään asiasta ja se olisi viivyttänyt asiointia väistymistä enemmän, sillä jonossa ei sillä hetkellä ollut muita ja hänellä oli vain naistenlehti, mutta jälkikäteen alkoi vähän harmittaa.

Oliko hänellä tosiaan oikeus puolustaa paikkaansa jonossa kylmällä "äläpäs tyttö kiilaa, mä olin ensin"-sävyllä, kun olin paikalla ja jonossa jo paljon ennen häntä, mutta kipaisin pikaisesti hakemassa sen pullon kylmäkaapista sillä välin, kun edelläni oleva oli "tukkeena" sämpyläkohdassa ja menin sitten ottamaan oman sämpyläni hänen siirryttyään kassalle, jolloin "lehtinainen" oli tulossa sämpyläkohtaan napattuaan lehtensä linjaston alkupäässä olevasta lehtitelineestä? Mitenköhän tuollaisessa linjastossa ylipäätään pitäisi toimia, jottei joutuisi välillä ns. poistumaan jonosta ja menettäisi paikkaansa kylmäkaapilla käydessään, jos joskus sattuu olemaan ruuhkaisempaa? Jonottaa kiltisti kassalle asti ja kipaista sinne kylmäkaapille vasta kassan kysyessä "tuleeko muuta?" ja seisottaa koko jonoa sen aikaa? Entä jos aikoisi ostaa pelkästään limsapullon? Ovatko kaikki, jotka astuvat sisälle kahvilaan sillä välin, kun haet pulloasi, edelläsi jonossa, kun linjasto alkaa melkein heti ovelta?

Tänään käsiteltiin sitten luennolla oikeuslähdeoppia ja yhtenä esimerkkinä oli yllättäen jonotus - en löytänyt vastauksia kysymyksiini, vaan luennoitsija heitti ilmaan liudan muita jonottamiseen liittyviä ongelmatilanteita. Jonottaminen on näet sikäli juridisesti ongelmallinen alue, ettei siitä mitään varsinaisia lakeja ole, vaan jonottamista sääteleviä normeja pitää etsiä muualta - yleisestä tavasta tai oikeusnormien yleisperiaatteista johtamalla sekä keksimällä mahdollisesti analogisia tilanteita, joista on olemassa lainsäädäntöä. Omassa tilanteessanihan ei ollut kyse isosta asiasta ja tuskin kukaan moisesta viitsisi käräjille lähteä, mutta entäs sitten, kun jonotetaan luennoitsijan esimerkin mukaisesti vaikkapa kunnan omakotitonttia pari vuorokautta putkeen periaatteella eka jonossa saa valita parhaan päältä?